Visualisointiharjoituksia 1

Taidan olla vähän tumpelo tietokoneasioissa, sillä huomasin, että olin vahingossa muuttanut kommenttiasetukset niin, etteivät muut kuin bloggerilaiset ole voineet käyttää mahdollisuutta. Jos joku sen huomasi ja joutui vahingon vuoksi diskatuksi, olen todella pahoillani. Ei ollut tarkoitus. Korjasin nyt asetukset, joten jos on jotakin sydämellä, kirjoitelkaa, vastaan kun huomaan - en käy täällä joka päivä.

Viimeksi oli puhetta säännöllisyydestä (jos olet uusi tässä blogissa tai jo unohtanut, voit katsoa edelliset postaukset). Säännöllisyys ihan tarkasti ottaen tarkoittaa myös samaa kellonaikaa joka päivä. Siis jos haluat päästä nopeasti eteenpäin, sinun kannattaa sopia itsesi kanssa jämpti aika. Aamu on parasta aikaa, parhaimmillaan heti aamupesun jälkeen. Silloin ympäröivä rauhattomuus ei ole ehtinyt vielä vaikuttaa. Ilta juuri ennen nukkumaanmenoa on seuraavana. Sitten muut ajat. Mutta jokainen harjoituskerta on tietenkin parempi kuin se, ettei sitä ole. Eri ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet, esimerkiksi vuorotyötä tekevälle sama ajankohta on ilmeisen mahdotonta.

Meditaation harjoittaminen vaikuttaa monella lailla positiivisesti (vrt. edelliset postaukset), mutta itse sitä ei välttämättä huomaa, niin hidasta muuttuminen on. Jonakin päivänä sitten tajuaa suhtautuvansa kanssaihmisiin ja tapahtumisiin aikaisempaa tyynemmin ja viisaammin. Kannattaa myös pitää mielessä, että liika odottaminen vähentää saavutetun arvoa. Parempi tapa on iloita siitä, miten huomaa edistyneensä. Varsinkin jos jonakin päivänä on erityisen hyvä meditaatio, ei pidä olettaa, että sellainen taso olisi pysyvää, vaan tyytyä taas pikkuhiljaa eteenpäin jurraavaan menoon. Se hyvä kokemus, jos nyt sellainen kohdallesi sattuu, on porkkana, "mainoskokemus" tulevaisuuden tasostasi.


Oma hyvänolonpaikka

Sinulla on varmaan joku paikka, jossa yleensä tunnet itsesi rentoutuneeksi ja onnelliseksi: mökin laituri, kodin lähistön kalliot, mummulan puutarhakeinu, parveke/veranta aikaisin aamulla tms. Voit tietenkin myös kuvitella paikan, jossa olisit onnellinen.

Istu taas selkä suorana lihakset rentoina ja hengitä muutaman kerran rauhallisesti syvään. Tunne olevasi lempipaikassasi. On sinulle sopivimmanlainen kesäpäivä. Tunnet auringon lämmön kasvoillasi, ehkä myös pienen mukavan tuulenvireen. Kaikki on tyyntä ja rauhallista. Voit kuulla lintujen laulua, laineitten liplatusta, ehkä jostakin kantautuu vieno ruusun tai apilan tuoksu. Tunne kuinka olet yhtä tuon rauhallisuuden kanssa. Olet kevyt kuin kesäinen ilma. Olet tulvillaan valoa. Ja vähitellen tunne myös olevasi täynnä rakkautta ja lapsenomaista puhdasta iloa.


Ääretön maisema

Voit kokeilla muunnosta edellisestä. Olet vuoren huipulla tai meren rannalla. Tunnet taas edellisen tapaan kauniin kesäpäivän. Olet yhtä meren tai vuorilta avautuvan loppumattoman maiseman kanssa. Tunne kuinka ulotut suurtakin suuremmaksi.


Avara sydän

Toisenlainen muunnos. Tunnet kuinka sydämessäsi on nupullaan oleva lempikukkasi. Se avautuu terälehti terälehdeltä. Kun kukka on täysin avautunut, tunne kuinka se alkaa kasvaa. Se on sinun kokoisesi. Huoneen kokoinen. Kaupungisosan/kylän kokoinen. Koko maakunnan kokoinen. Suomen kokoinen. Euroopan kokoinen, jne niin pitkälle kuin pääset, vaikka koko laajenevan maailmankaikkeuden kokoiseksi.

meditaatio keskittymällä hengitykseen

Katso yleisohjeita edellisestä kirjoituksestani.

Istu selkä suorana lihakset rentoina ja hengitä muutaman kerran rauhallisesti syvään. Voit ikäänkuin sisältäpäin seurata jonkin aikaa hengitystäsi. Tunne, kuinka uloshengittäessäsi poistat itsestäsi kaiken sen rauhattomuuden, mitä sinuun on päivän aikana kertynyt. Jokainen sisäänhengityksesi tuo rauhaa jäseniisi, niin että vähä vähältä jokainen solusi on sitä täynnä.

Heitä jokainen mieleesi tuleva ajatus pois uloshengityksen myötä pysähtymättä siihen sekuntiakaan. Tai liuota se rauhantunteeseen niin, että se häviää olemattomaksi. Rauhantunne on ainoa mitä on, keskity vain ja ainoastaan siihen.

Myöhemmillä harjoituskerroilla voit varioida tätä tuntemalla hengittäväsi itseesi sisäistä voimaa, itseluottamusta, iloa, rakkautta, kärsivällisyyttä, valoa, viisautta, tyyneyttä tai mitä tahansa, mitä koet sillä hetkellä tarvitsevasi.

aloittamisesta

Istu selkä suorana lihakset rentoina ja hengitä muutaman kerran rauhallisesti syvään. Tässä on tiivistettynä jokaisen meditaatio-istunnon alku.

Istuminen ja samalla selän suorana pitäminen on helpointa lootusasennossa, siis jalat edessä ristissä niin, että jalkaterät ovat reisien päällä. Vähemmän notkea voi istua räätäliasennossa. Siinä reidet tulevat risti-istunnassa päällimmäisiksi. Näin selkä pysyy helposti suorana. Ilman joogi-mystiikkaa harjoittelu sujuu myös tuolilla istuen niin, että jalat ovat suorassa kulmassa, jalkapohjat lattialla. Yleensä on parasta siirtyä hiven selkänojasta poispäin, jotta selkä pysyisi paremmin suorana.

Rentous tulee harjoituksen myötä, mutta jos siinä on aluksi vaikeuksia, voi esimerkiksi niskalihakset jännittää ensin äärimmilleen ja sitten löysätä. Tarpeen mukaan voi joskus mennä läpi kaikki lihaksensa, aloittaa oikean jalan varpaista (jännitys - rentoutus) ja edetä reisiin, sitten vasen jalka, kädet vuorotellen, istumalihakset, selkä, alavatsa, vatsa, vartalon yläosa jne. kasvolihaksiin. Sittenpä on riemastuttavan rentoa pitää pieni meditaatio-sessio perään. (Kokeile joskus myös ulkoilun/urheilun jälkeen.)

Istuma-asentoa voi meditaation kuluessakin parantaa, mutta liiallinen liikkuminen on tietenkin pahasta.

Pari kolme syvää hengitystä rentouttaa myös fysiikkaa ja ikäänkuin viestittää, että nyt ollaan valmistautumassa meditoimaan.

Vaikeinta on pään tyhjentäminen ajatuksista. Siksi juuri keskittyminen on tarpeen. Kannattaa heti tehdä itselleen selväksi, että hiljaa istuminen sekalaisten ajatusten pyöriessä päässä sinne tänne ei ole meditaatiota vaan pelkästään joutenoloa. Miksei sekin joskus voi olla hyvä olotila, mutta meditaatioon pyrittäessä on syytä olla valppaana, hajottaa ajatukset ilmavirtojen vietäviksi eikä alkaa ottaa niitä kiinni. Aina kun joku ajatus on tulemaisillaan mieleen, kannattaa syventää keskittymistään siihen tiettyyn kohteeseen, jonka on sillä kertaa valinnut. Epäonnistumiset on parasta heti unohtaa. Harjoitus tässäkin tekee mestarin.

Jo se, että kerran elämässään yrittää meditoida, on parempi ei mitään, mutta jos haluaa taidon oppia, kannattaa harjoitella säännöllisesti. Alussa varttitunti päivässä riittää. Kunhan silloin todella keskittyy meditoimiseen.

Do you need happiness?
Then do just three things:
Meditate regularly.
Smile soulfully.
Love untiringly.

- Sri Chinmoy

Tuo oli taas laina Sri Chinmoyn kirjastosta. Sieltä muuten voi käydä hakemassa lisätietoa ja innostusta esimerkiksi näiltä sivuilta:

Question: How do I begin meditation?
ja
Question: How should I do meditation if I have never done it before?

mitä tiedän meditaatiosta

Oletko hävinnyt musiikkiin,
ollut auringonnousu tai -lasku,
takkatulen loimu tai nuotio?

Oletko väreillyt musiikin lailla ruumista vailla,
leijunut kuin poutapilvi,
katsonut taaperon hymyä
ja tuntenut olevasi kuin hän kaikki?

Ovatko sanat vieneet sinut,
sävelet, siveltimen vedot?
Olitko luomisen valtakunta,
rajaton, ajaton riemu?

Viikkoja sitten vieraillessani Saara blogissa sain kommenttiini pari vastausta meditaatiosta sekä Minhiltä että blogin emännältä. Minusta näytti, etteivät he olleet tainneet suuremmasti vaivautua taidon oppimiseen, sen verran välinpitämättömästi tuntuivat suhtautuvan kokemuksiinsa. Niinpä päätin tehdä perinpohjaisen jutun meditaatiosta ja meditoinnista.

Mutta googlettamalla löysin meditaatio-sanalle 23 500 osumaa, HelMetistä 319 teosta, joiden kielenä suomi, englanti tai venäjä sekä 64 ruotsinkielistä. Jopa Sri Chinmoy Librarystä löytyi
3862 sivuviitettä. Alkoi tuntua, että mikä minä olen tuohon kaaokseen mitään lisäilemään. Tietoa löytyy.

Viikon asiaa kypsyteltyäni tuli kuitenkin halu tehdä oma versio, selvittää itselle, mitä meditaatio merkitsee nimenomaan minulle, mitä se on minulle antanut, miten itse sen ymmärrän. Ja miten se on elämääni muuttanut. Siis hyvin subjektiivisesti, mutta jos tätä sattuu joku sellainen lukemaan, joka haluaa laajentaa perspektiiviäni, olen hyvin kiitollinen kommenteista. Ja vastaan, kun ne huomaan.

Meditaatio on ajatuksettomana, ajattomana, joskus rajattomanakin siirtymistä johonkin rauhallisesti riemulliseen olotilaan. Sinne pääsee keskittymällä kapea-alaiseen kohteeseen, kuten mantra, mielikuva, musiikki, jokin katseen kiintopiste, jopa keskittämällä huomionsa kokonaan omaan hengitykseensä.

Meditaatiota ei ketään saa oppimaan ulkopuolisen toimeksiannosta. Sitä on itse haluttava. Siihen on sisältäpäin innostuttava. Sen oppii pikkuhiljaa, ja sinänsä juuri tuo vähittäinen oppiminen innostaa eteenpäin. Mutta edellyttää tietenkin säännöllistä harjoittelua. Näinhän on muutenkin: kirjoittaminen aluksi takkuaa, jos on pitänyt taukoa, lihakset veltostuvat jo viikon makaamisesta ja se tuntuu jopa hölkässä juoksusta puhumattakaan.

Mutta jos sinulla on kaipuu johonkin, jota et osaa selittää ja johon et ole syytä keksinyt, ehkä se on tässä: se on kaipuuta omaan itseesi.

Meditaatio on täydellistä rentoutumista. Siksi se on ennaltaehkäisyä stressiperäisiin sairauksiin. Se jopa korjaa jo ilmenneitä oireita. Lisäksi se lisää keskittymiskykyä, itseohjautumista, intuitiota, mielikuvitusta ja omien huonojen tapojen hyljeksintää (lisäämällä intoa parantaa niitä). Tieteen kuvalehdessä 9/2004 oli raportti Meditaatio muuttaa aivoja. Siinä todettiin, että meditoivien munkkien vasen otsalohko, joka on yhteydessä positiivisuuteen, oli meditoimattomampaa verrokkiryhmää aktiivisempi myös silloin, kun munkit eivät meditoineet. Tekstistä ilmeni myös, että mietiskelyssä ajan, paikan ja oman minän taju katoaa. Siis sen aikaa, kun meditoi. Mutta ilo ja tyyneys lisääntyvät kokoaikaisesti.

Pelko on meditaatio-harjoittelun ja edistymisen suurin este. Ehkä juuri tuon ajan, paikan ja oman minän kadottamisen vuoksi. Ei uskalleta päästää irti. Sinnikkyys tässäkin vie voiton.

Lupaan jatkaa tulevina päivinä esittelemällä erilaisia harjoituksia.

testattu on

Kävinpä suuressa siivousinnossani testisivulla. Tuli muutama tehdyksi:

---

You are a Believer

You believe in God and your chosen religion. Whether you're Christian, Muslim, Jewish, or Hindu.. Your convictions are strong and unwavering. You think your religion is the one true way, for everyone.

What's Your Religious Philosophy?

---

Your World View

You are a fairly broadminded romantic and reasonably content. You value kindness and try to live by your ideals. You have strong need for security, which may be either emotional or material. You respect truth and are flexible. You like people, and they can readily make friends with you. You are not very adventurous, but this does not bother you.

What Is Your World View?

---

Your Inner Child Is Surprised

You see many things through the eyes of a child. Meaning, you're rarely cynical or jaded. You cherish all of the details in life. Easily fascinated, you enjoy experiencing new things.

How Is Your Inner Child?

---

Kahden ensimmäisen loppulauseisiin minulla on huomauttamista:

- ensimmäiseen: en todellakaan usko, että kaikilla pitäisi olla samanlaiset uskonnolliset tai filosofiset näkemykset kuin minulla. Minä oikeastaan olen tässä yhteiskunnassa luopio tai vääräuskoinen - jos sellaisia nimityksiä edes nykymaailmanaikaan voi käyttää. Mikä oikeus minulla olisi vaatia muita luopumaan siitä mihin heidät on kasvatettu? Minä uskon jokaisen aikuisen kykyyn valita itsenäisesti omat uskomuksensa - ja myös elämäntapansa. Kunnioitan tätä vapautta, ja yritän kasvattaa sydäntäni rakastamaan kaikkia lähimmäisiäni. Täytyy tunnustaa: välillä se on vaikeaa. Vielä.

- pienempi huomautus toiseen testiin. Olen valmis seikkailuihin. Valikoiden.

Siinäpä ne.

yksinkertaisen valinnan vaikeus

Jotenkin olen väsynyt tai laiska tai molempia. En sittenkään eilen siivonnut. Edessä, edessä...

Nyt olen yrittänyt virittäytyä lempikirjastossani. Haku "determination" toi muutamankin linkin. Päättäväisyyttähän nyt tarvitsen. Sitten on aikaa kulunut vastauksia klikkaillessa ja lukiessa.

Lopputulos: järkeillen tosi helppo valinta, mutta...
(runot ovat Sri Chinmoyn):

1:

Determination

Determination within,

Determination without

At every moment!

Lo, unimaginable achievements

Are within your easy reach.

2:

If you travel all the time

On the wings of hope,

And not

On the wings of determination,

You are not going to succeed

In the battlefield of life.

jälleen täällä ja anteeksi, Katri

Tuntuupa kotimaa ja suomen kielen puhuminen kivalta! Viimeisen lento-osuuden tulin Finnairilla. Jo koneeseen pääsyä odotellessa teki mieli hypätä pienet ilohyppelyt, kun kuulin äidinkieltä.

Riemusta vei kyllä melkoisen möykyrän se, että kuulin miesporukan naureskelevan edellisen illan pämppäykselle. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi sikamainen käytös jotenkin glorifioidaan. Well, jokainen eläköön tyylillään, tämä nyt oli minun henkilökohtaista ihmettelyäni. Silti nolotti, että kuulun samaan kansaan. Toisaalta kyllä esimerkiksi amerikkalaisten tapa kehua kaikkea on suomalaiselle vaikeaa, eihän sellaisessa puheessa tarvitse olla kuin prosentti totta.

Olisi kai parasta alkaa järeä pölynhävitysoperaatio tässä asunnossa. Ehkä sitten saisi sanatkin tätä helpommasti loihdittua näppiksestä.

Nöyrä anteeksipyyntö Katri Manniselle! Sen ainoan kerran kun ehdin myös blogi-sivuille ja huomasin hänen kommentoineen edelliseen postaukseen, tein jotakin (kolikot lopussa ja känny soi) jolla sain sekä hänen kommenttinsa että vastaukseni bittiavaruuteen. Siis kyseessä on vain ja ainoastaan minun häsöttämiseni, kommentti ei siihen vaikuttanut.

Kommentissaan Katri kertoi, että hänelle Vrethammar ja Mello olivat ne, jotka havahduttivat, Walschia hän ei jaksanut lukea. (Toivottavasti muistan ja tulkitsen oikein.) Uskon sen hyvin, moni on kehunut Melloa. Mutta kuten tuolla postauksessani kerroin, minä olin lukenut niin monia samantapaisia kirjoja jo ennen kuin Mello sattui käsiini, että se tuntui vain toistavan muiden juttuja.